Tiiveysmittausta varten talo alipaineistettiin jolloin vuotokohdat pystyi havaitsemaan selkeästi lämpökameralla. Monessa kohdassa saman olisi voinut todeta pelkästään kädellä tunnustelemalla ilmavirtaa.
 |
| Alipaineistus |
Pääsääntöisesti vuodot olivat karapuun ja hirren välissä. Syy vuotoihin on ilmeisesti se, että Kontiolla on siirrytty käyttämään eri tiivistettä tuossa välissä. Nykyisellä tiivisteellä ei päästä yhtä hyvään ilmansulkuun kuin aikaisemmin hiukan kalliimmalla. Uretaanilla vuotoja ei voi paikata, koska hirret liikkuvat. Mittaaja ehdotti, että jotkut ovat paikanneet vastaavat vuodot silikonilla. Se joustaa sen verran, että hirsien liikkuminen ei aiheuta merkittävää vuotoa. Saatan lisätä silikonia tai vastaavaa joustavaa massaa loviin. Ei siitä ainakaan haittaa ole.
Mittaaja havaitsi yläpohjassa selkeän vuodon takan piipun juurella. En voinut havaintoa sulattaa, koska olin itse tiivistänyt piipun. Pakko oli kuitenkin myöntää, että vedon havaitsi selkeästi jopa kädellä. Hetken jouduin miettimään, että miten tässä on voinut näin käydä. Onneksi muistin, että muurari tai timpuri oli sanonut harkkopiippujen olevan huokoisia. Piiput ovat Schiedelin Rondo Plus piippuja, joissa on keraaminen sisäpiippu (tiivis) ja harkkokuori (huokoinen). Takan piipun taustaa joka on lähellä seinää ei ole rapattu. Tarkastelimme piippua lähemmin ja totesimme, että todellakin piipun juuri on tiivis, mutta piipun yksi kylki vuotaa. Täytynee levittää jokin tasoite tuon päälle vaikka sivu meneekin listan taakse piiloon.
Loppurapotissa talo sai lukemat q50=1,4 ja n50=1,2. Mittauksen suoritti
Vertia ja heidän mukaan luku on viimeisen kahden vuoden aikana mitattujen talojen keskiarvo. Hirsitalolle siis erinomainen suoritus, vaikkakin kyseessä lamellihirsitalo.
q50 = Rakennusvaipan ilmanvuotoluku, m3/m2 h
